17.8.2018
/
Milla Ryyppö
Milla Ryyppö
Milla opiskelee yhteisöpedagogiksi ja teki nuorisotyön harjoittelunsa kesällä 2018 kolmella leirillä Lomakeskus Pukkilassa.

Kevät oli työntäyteinen ja yhteisöpedagogin opintoni olivat jääneet pienemmälle huomiolle. Tiesin joutuvani suorittamaan muun muassa roikkumaan jääneen nuorisotyön työharjoittelun kesän aikana.

Pelkkä ajatuskin puistatti.

Mielen valtasivat kuvat aurinkoisista kesäilloista laiturin nokassa, puusaunan ja grilliherkkujen tuoksu ja pehmeän nurmikon tuntu paljaiden jalkojen alla. 240 tuntia työharjoittelua ei paljoa jättäisi näille tilaa. Enpä olisikaan heti arvannut kerääväni tarvittavaa kymmentä opintopistettä näistä kaikista nauttien.

Parasta lapsille ry:n toiminta oli jo kauan kiinnostanut ja tiesin harjoittelun järjestöllä sopivan hyvin osaksi opintojani. Tutustuttuani toimintaan vielä paremmin törmäsin leirimahdollisuuteen ja valinta oli selvä. Otin heti yhteyttä PL:n toimistolle ja pian kävikin kutsu vapaaehtoiskoulutukseen.

Räätälöimme työharjoittelun minulle mahdollisimman mieluisaksi ja ennen kaikkea omia tavoitteitani tukevaksi. Tulisin kesän aikana osallistumaan yhteensä kolmelle leirille lomakeskus Pukkilassa. Näistä leireistä yksi tulisi olemaan ainoastaan nuorille suunnattu ja loput kaksi koko perheelle suunnattuja.

Jotta harjoittelun tavoitteet saataisiin mahdollisimman hyvin täytettyä, sovimme että tulisin myös perheleireillä keskittymään erityisesti lapsiin ja nuoriin ja nimenomaan toiminnan nuorisotyölliseen näkökulmaan. 

Harjoittelun lähestyessä niin innostus, kuin jännityskin kasvoivat.

Lähes viikko vieraiden ihmisten ympäröimänä, vieraassa ympäristössä tuntui ajatuksena kummalliselta. Toisaalta olin jo leirejä edeltävissä suunnittelupalavereissa päässyt tapaamaan muita vapaaehtoisia ja tiesin kuinka hyvällä porukalla tätä oltiin lähdössä tekemään. Lomakeskus Pukkilaan saavuttaessa viimeinenkin jännitys katosi. Puitteet olivat kerrassaan upeat ja ymmärsin heti ympäristön tarjoavan myös itselleni pienen hengähdystauon arjesta.

Toiminnan kantava ajatus ”Aikaa ilolle” korostui leiriarjessa ja näkyi myös omissa työtehtävissäni harjoittelijana. Sen sijaan, että minulta olisi vaadittu hurjaa pedagogista osaamista, koin tärkeimmiksi työtehtävikseni yksinkertaisesti ihmisten kohtaamisen omana itsenäni ja ennen kaikkea aidon läsnäolon. Kyseessä oli ammattikorkeakouluopintojeni viimeinen harjoittelu ja koulun puolelta toivottiinkin paljon vastuuta toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Sitä riitti.

Harjoittelun tavoitteet huomioitiin ja osaamiseeni selvästi luotettiin. Sen lisäksi, että osallistuin toiminnan suunnitteluun, pääsin myös ohjaamaan aktiviteetteja itsenäisesti ja harjoittamaan muun muassa ryhmänhallintataitojani. Mitä sometukseen tulee, pääsin myös kantamaan oman korteni kekoon.

Jokainen viikko leiriohjaajana kului hujauksessa ja toi mukanaan toinen toistaan upeampia kohtaamisia, muistoja ja oppimisen hetkiä.

Monikulttuurisen työn merkitys aukesi itselleni aivan uudella tavalla ja ennen kaikkea harjoittelu oli oiva muistutus siitä, miksi olen juuri kyseiselle alalle hakeutunut. Vaikka nuorten kanssa työskentely onkin itselleni entuudestaan tuttua, rajoittuvat kokemukseni lähinnä koulumaailmaan.

Leireillä ympäristö ja näin intensiivinen yhdessäolo avasivat aivan omanlaisensa mahdollisuudet nuorten kohtaamiselle. Päivät olivat ajoittain hyvinkin pitkiä ja hektisiä ja joskus leiriarki vaati paljonkin ongelmanratkaisu- ja paineensietokykyä. Päällimmäiseksi muistoksi jäivät kuitenkin hauskat yhteiset hetket ja mieletön ilmapiiri ja yhteishenki, niin vapaaehtoisten kuin leiriläistenkin välillä. Mikä parasta, oppiminen leiriarjessa tapahtui kuin itsestään. Itse suosittelisinkin Parasta Lapsille Ry:tä harjoittelupaikkana kaikille vähänkin toiminnasta kiinnostuneille!

 

Kiinnostaisiko sinua vapaaehtoistyö tai työharjoittelu leiriohjaajana? Ota yhteyttä!