Paikallisosastojen kuulumiset
28.6.2016
Ja näin Seikkailujen kesä 2016 voi alkaa.

Maanantai

Maanantaiaamu alkoi hieman alakuloisen harmaana ja leiribussiakin odoteltiin pienessä tihkusateessa. Kaikki kuitenkin saapuivat paikalle ja näin matka kohti Kotorantaa pääsi alkamaan. Leiripaikalla emme päässeet majoittautumaan heti huoneisiin, kun niissä oli siivous vielä hieman kesken. Käytimme odotteluajan hyväksemme tutustumisleikkien parissa, niin sisällä kuin ulkonakin. Lounaan aikana vesisade yltyi sen verran, että jouduimme jatkamaan tutustumista sisätiloissa, vaikka bussimatkan ja leirin alun tuomaa jännitystä olisi ollut parempi purkaa ulkona. Välipalan jälkeen kävimme läpi leirin yhteisiä pelisääntöjä, askartelimme niistä ryhmissä hienot liikennemerkit. Kiersimme vielä lopuksi leirialueen ja kävimme paikan rajat läpi. Kun lapsille selvisi, että metsikkömme on täynnä mustikan varpuja ja mustikat olivat jo kypsyneet, niin rajoja kiertäessä katosi lasten suihin lähemmäs sata kourallista mustikoita. Sovimme yhteisiksi pelisäännöiksi 6 ohjetta:

  1. Pitää totella aikuisia
  2. Puhutaan kauniisti muille
  3. Pyydä ohjaajalta lupa tekemisiin
  4. Ei mennä toisten huoneisiin
  5. Ei kiusata muita
  6. Kävellään sisällä

Leirin pelisäännöt liikennemerkkeinäPäivällisen jälkeen sadekin oli hellittänyt ja pääsimme monien toiveen mukaisesti UIMAAN! Uimisen ohella lapset pääsivät ulkoleikkeihin, trampoliinille ja innokkaimmat marjanpoimijat mustikoiden kimppuun. Iltapalan jälkeen askartelimme vielä jokaiselle huoneelle omat huonekyltit. Sen jälkeen oli vuorossa enää iltapesut ja muut iltatoimet ennen hiljaisuutta. Kaikilla oli toiveissa hieman parempaa säätä loppuleirille ja onneksi sitä oli ainakin säätiedotuksen mukaan luvattu.

Mustikkametsän valloittajat

Pieni sade ei haittaa, kun uidessa kastuu kuitenkin.Niklaksen, Nuutin, Mikon ja Jerryn fiiliksiä ensimmäisen päivän jälkeen:

  • "Tylsää, kun satoi ja oli kylmä päivä. Myös vesi oli kylmää."
  • Miko: "Sen takia mä en halunnutkaan mennä uimaan."
  • Niklas: "Kiva, kun sai uudet lenkkarit koeajettua."
  • "MUSTIKAT!"
  • "Ruoat oli hyviä." Etenkin kalapuikot ja välipalalla olleet hedelmät kuulemma maistuivat.
  • Toiveissa olisi vielä loppuleiriltä: futista, kulkukissan löytäminen, lipunryöstö ja mustikkapiirakan leipominen.

Tiistai - soutelua, luontopolku ja ilta nuotiolla

Tiistaiaamuna saimme herätä ensimmäiseen leiriaamuun auringon sarastaessa ikkunoihin. Tukevan aamiaisen jälkeen lapset pääsivät UFF:n pajaan tekemään kännykkäpusseja, mikä olikin monen mieleen. Lisäksi käytiin keräämässä kasveja prässäykseen loppuviikon askartelua varten. Uskaltautuipa muutama halukas soutelemaankin. Lounaan jälkeen uitiin järvessä, joka oli mukavasti lämmennyt eilisestä. Välipalan jälkeen pojat lähtivät läheiseen liikuntasaliin pelailemaan ja meininkiä riitti! Tyttöjen kanssa jäätiin pihalle leikkimään leikkivarjolla ja pelaamaan viikinkipalloa. Päivällisen jälkeen oli puhelinaika, jolloin sai soittaa kotiin ja vaihtaa leiritovereiden kesken puhelinnumeroita.

TrampoliinitaiteiluaOhjaajat olivat järjestäneet lapsille luontopolun, jossa pääsi leikkimään ja fiilistelemään luonnon keskellä. Lapset saivat haistella sokkona purkkeja, joissa oli muun muassa apilan kukkia, havuja ja mustikan varpuja sekä pelata ravintoketjuhippaa, kulkea luontopolkua silmät sidottuina, etsiä roskia ja tehdä 3D-taulut. Luontopolku päättyi nuotiolle, jossa saatiin nautiskella sämpylöitä ja grillata läjäpäin makkaraa. Illansuussa nuotiolta lähdettiin leirikeskuksen huoneisiin iltapesulle ja unten maille kohti seuraavaa päivää. Hauskinta päivässä oli trampalla pomppiminen ja uinti, kertoivat Sylvi ja Cecilia. Mona, Julia ja Eveliina olivat illalla innoissaan luontopolusta ja uinnista.
Makkaran grillaustaAuringonlasku KotorannassaKeskiviikko

Keskiviikkoaamu aukeni leiriläisille aurinkoisena, kuin suorastaan kutsuen reippailemaan ulkorientoihin. Energiatasot maukkaasti täydentävän aamiaisen jälkeen lähtivät tytöt juoksujalkaa kohti parin kilometrin päässä sijaitsevaa hevostilaa, jossa oli tiedossa talutusratsastusta kaikille halukkaille, ja lähes kaikki olivatkin halukkaita nousemaan Kalle-ratsun selkään. Taluttajilla olikin täysi päivätyö innokkaita tulevia esteratsastajia ohjatessaan. Myös pojat pääsivät ratsastuksen makuun iltapäivällä omassa ryhmässään. Pojille tyypilliseen (?) tapaan piti heidän kysellä aikuisilta kaikki mahdolliset tekniset tiedot hevosiin liittyen, ennen kuin he uskaltautuivat itse ohjaksiin.

Mehutauko ennen ratsastuskoitostaKoska lapset tutustuvat mukavasti toisiinsa erilaisissa kokoonpanoissa toimien, oli tänään toimintaa normaalia enemmän pojat keskenään ja tytöt keskenään. Tyttöjen ratsastaessa saivat pojat harrastaa ulkona haluamiaan lajeja, kuten jalkapalloa, frisbeetä ja trampoliinihyppelyä. Tosin ajoittaista mieskatoa aiheuttivat kypsymäisillään olevat mustikat, jotka etenkin jalkapallossa haittasi puolustustyöskentelyä. Tyttöjen liikuntavuoro oli sisähallissa, jossa lajikirjoa edustivat mm. evoluutio, mustekala, hedelmäsalaatti ja mummo-susi-metsästäjä -leikit. Jostain syystä ohjaajien kohtaloksi koitui hipaksi tms. kovaa kuntoa vaativaan rooliin päätyminen. Tämä tietysti tapahtui tyttöjen suureksi riemuksi (lue: vahingoniloksi). Kuivia paitoja saakin olla vaihtamassa alvariinsa. Tähänkin liittyen ylimääräiset uintivuorot päivällä saivat aikaiseksi valtavan JOOO:n siihen halukkuutta tiedusteltaessa, ja iltapäivän sauna tuli sitten kaikille enemmän kuin tarpeeseen.

Rantariemua!

Saunasta uimaan, uimasta suihkuun ja sieltä löylyyn ja sitten alusta – näinhän se pyörii. Tosin järven vettä eivät ohjaajat olleet lämmittäneet tarpeeksi, tuumi joku. Pahoittelemme sitä näin jälkikäteen! Ja onkijoille tiedoksi – kun meidän lapset uivat, ei kaloja liiku viiden kilometrin säteellä.

Illalla viimeisenä oli vuorossa yhteinen rentoutumis- ja rauhoittumistuokio, sillä menestyksellä, että hiljaista tuhinaa alkoi kesken tarinan kuulumaan sieltä täältä ympäri salia. Eikun unten maille on leiriläisen mieli tekevi, eikä ihme kaiken sen aktiivisen puuhaamisen jälkeen. Onneksi aamulla saa taas tankata, sillä voihan olla, että viisi päivittäistä ruokailuhetkeä on vain nippa nappa tarpeeksi.

Torstai

”Tänään oli erikoisin päivä tähän mennessä. Aamulla heräsimme tosi kovaan ukkoseen. Säikähdimme aika paljon, mutta ukkonen meni onneksi vartissa ohi. Päivystäjä Ellu unohti käydä herättämässä meidät, joten aikaa aamutoimiin jäi vain kymmenen minuuttia. Söimme aamupalaa kiireellä, minkä jälkeen menimme peräsaliin leikkimään läpsyä.

Kristoffer von Hössel ja Elisabeth von Hössel- Strüdel juonia punomassaKesken leikin etsivä Varis soitti leirinjohtaja Anulle, ja kertoi että leirillä on tehty rikos. Ohjaaja Mikis oli pukeutunut agentiksi, joka selvitti leirikarkkien ryöstöä. Ulkona oli hämärämielisiä tyyppejä. Aamukahvilla ollut mummo (Ellu) antoi meille paidan, joka haisi dödölle. Paita kuului Paavo Tekonurmelle (Sami). Mummon mies Kristoffer (Juha) haisi tosi pahalle eikä halunnut mennä pesulle. Leiriläiset eivät pelänneet hurjiakaan hahmojaTyrkky-kodassa oli shamaani Aimo Himmeli Kuuseenkurkottaja (Matti), joka oli tosi pelottava ja samalla nykypäivän Tarzan. Mari (Aino) oli eksynyt metsään. Hän oli kadottanut shamaanilta saaneensa listan, jota meidän piti etsiä. Myöhemmin pidettiin oikeudenkäynti, jonka päätteeksi heitettiin shamaani järveen. Shamaani ei halunnut tulla vanhaksi, ja oli varastanut karkit koska ajatteli että sokeri pitää nuorena. ”

Bella, Wilma, Sandra ja Elwira

Perjantai

Viimeisen kokonaisen leiripäivän aamu alkoi suht´ tyypilliseen tapaan aurinkoisena ja äänekkäänä. Tankkauksen jälkeen etsittiin pihalta Kiljavan tähteä. Ohjaajien pakoista vedettiin isoja seteleitä joista valtaosa päätyi rosvojen kynsiin. Osa etsijöistä jopa jakoi saalistaan, jotta Tähti löytyisi. Etsijät eivät lannistuneet ja loppuratkaisuun päädyttiinkin onnekkaasti takakautta – hevosenkengällä.

Kumpi kortti kannattaisi nostaa?Edellisenä päivänä Aimo Himmeli Kuuseenkurkottajan varastamien leirikarkkien loppusijoituspaikasta selvisi kuin ihmeen kautta tietoa kartan muodossa. Riemunkiljahdusten saattelemana matka jatkui merkityille paikoille, joissa odottikin sokerisia aarteita.

Päivän treeniosuus -soutamista ja huopaamista Sääksjärven rannassaIltapäivällä päästiin taas kaikkien suureksi iloksi uimaan ja saunaan, mistä satoikin lapsilta erityiskiitosta. Varsinkin pitkiä uintivuoroja kehuttiin. Päivällisellä tarjolla olleet hampurilaiset sen sijaan eivät liiemmin kiitosta saaneet. Ruokailun taittuessa oli odotetun puhelinajan vuoro. Medioita vaihdettiin ja vertailtiin ahkerasti.

Tarkkasilmäiset uimavalvojat vahtivat yleistä järjestystäPakkailua ja häröilyä, vapaata oloilua. Ihmisbussilla ajelua ja tornien rakentelua. Ilta kulkeutuikin rivakasti kohti leirijuhlaa, johon mahtui mm. laulu- ja tanssiesityksiä. Limbokilpailukin juhlissa taivuteltiin. Ohjaajat luovivat omat palautteenantokanavansa kuntoon esittämällä lyhyitä sketsejä lasten leirillä suorittamista edesottamuksista.

Lauantai

Mikiksen ja Juhan herätyspartio

Herätys oli taattu kun äänekäs megafoni herätti leiriläiset viimeiseen leiripäivään ohjaaja Juhan ja Mikiksen johdolla. Aamiaisen jälkeen tuvat pakkailivat ahkerasti viimeisiä tavaroitaan, ja yhdessä tuumin siivoiltiin paikkoja, sekä etsittiin löytötavaroille oikeita omistajia.

Lauantain ohjelmaEnnen viimeistä yhteistä ateriaa pidettiin fiiliskierros, jossa leiriläiset saivat kertoa tunnelmiaan kuluneesta leiristä. Taisi olla useimmilla jo nälkä ja kotiinlähtö mielessä kun verrattain vähäsanaisesti kierros saatiin päätökseen. Kaikki kuitenkin mainitsivat, että leirillä oli kivaa ja osa kertoi tulevansa mielellään leirille myös ensi kesänä. Fiiliskierroksen päättyessä ohjaajat jakoivat kaikille leiridiplomit aplodien, halauksien ja kädenpuristusten saattelemana.

Lounaan jälkeen osa leiriläisistä pyyhälsivät kotiin jo suoraan Kotorannasta, ja loput sitten suuntasivat bussilla helteiseen Helsinkiin.

Aurinkoisella pihalla pidettiin epävirallinen musiikkitoivekonsertti tramppahyppimisen lomassaSanttu W kertoi viimeisenä iltana leirillä olleen parasta se, että sai uusia kavereita ja pääsi pelaamaan frisbeegolfia Alekseyn ja Joonaksen kanssa. Alekseyn eli Allun mielestä parasta oli niin ikään frisbeegolf, mutta sen lisäksi myös sauna ja leiriohjelma saivat häneltä erityismaininnan. Peter vuorostaan kertoi parhaiksi asioiksi kuluneella leirillä saunan, uinnin ja kaverit. Myös ohjaajien järjestämä leirimysteeri jäi Peterin mieleen tosi kivana ohjelmanumerona.

Hyvää kesää kaikille leiriläisille ja ohjaajille!

Yhteiskuva ennen bussin lähtöä