Blogi

Ajattelen, että jos antamalla omaa aikaani ja läsnäoloani voin auttaa lapsia ja nuoria niin se on tärkeämpää kuin mikään muu. 

Ilman vapaaehtoisia tällaista toimintaa ei pystyttäisi järjestämään. Vuosien myötä olen päässyt näkemään positiivista kehitystä lapsissa ja se on minulle vapaaehtoistyön suola. 

Uskon, että ilman tätä järjestöä moni lapsi jäisi vaille kohtaamista, uusia kokemuksia ja kavereita.

Uskon, että näe hyvä mussa -leirit ovat monelle lapselle henkireikä ja iso apu arjen haasteiden keskelle. 

Eläköidyin viime joulukuun alussa. Tämän vuoden alkupuolella kävin vapaaehtoistyön kurssin Järvenpään opistossa. Kurssin aikana esiteltiin erilaisia vapaaehtoistyötä tekeviä yhteisöjä ja mahdollisuuksia toimia vapaaehtoistyössä. Näistä itselleni valikoitui Parasta Lapsille ry:n toiminta. Ilmoittauduin kahdelle kesän leirille, joista ensimmäinen kuitenkin peruuntui koronan vuoksi. Jälkimmäinen toteutui Virroilla Pukkilan leirikeskuksessa 27.7 – 1.8.2020. Lapsia leirillä oli 33, iältään 7–10 vuotta, meitä ohjaajia oli  7.

Perjantai 31. heinäkuuta 2020. Viimeinen kokonainen leiripäivä.

Heräsin puoli kahdeksan.  Leiriväsymystä tuntui, mutta sain nukuttua hyvin. Lapset tsemppasivat, eivätkä metelöineet viime yönä. Kahdeksan maissa alettiin herätellä lapsia aamutoimiin ja aamupalalle. Aamupiirissä kiitimme lapsia hyvin menneestä yöstä ja leikittiin hedelmäsalaattia ja lännen nopeinta.

Ja sitten alkoi kakkuralli.

Leirivastaavan työssäni nautin siitä, kuinka monenlaista osaamista vapaaehtoisilla on.