Blogi

Neljännelle vuoden 2022 Tampereen Näe hyvä mussa -leirille lähdettiin bussilla köröttelemään 8.4. Bussimatka Virroille kestää noin 1,5 tuntia ja tunnelma bussissa on melko rauhallinen. Äänimaisema bussissa muodostuu vaimeasta puheensorinasta, lasten kiljahteluista ja kännyköiden peleistä ja videoista.

Hieman ennen leirikeskukseen saapumista lapsilta kerätään puhelimet pois koko viikonloppuleirin ajaksi. Sitä myötä, kun puhelimet sulkeutuvat, alkaa myös desibelitaso ja touhukkuus bussissa lisääntyä. Kuuluu huutelua, naurua, ja lisääntynyttä puhetta muiden kanssa.

Törmäsin Parasta Lapsille -järjestöön alun perin viime syksynä, kun harkitsin vapaaehtoistyöhön lähtemistä. Päädyin myöhemmin tutustumaan järjestöön paremmin tehdessäni siitä esityksen koulutehtävää varten. Tämän myötä päätin loppuvuodesta 2021 hakea järjestölle vapaaehtoiseksi. Tässä sitä nyt ollaan leiriohjaajana!  

Olin viime syksyn leirivastaavana Rovaniemen lasten Aikaa Ilolle -leirillä. Olen yhteisöpedagogiopiskelija ja suoritan myös harjoittelua järjestössä. Sen myötä olen päässyt tutustumaan järjestön eri puoliin ja kehittämään omaa osaamista. On ollut hienoa saada kokonaiskuvaa järjestön toiminnasta ja olla osana hyvinvoinnin luontia.  

Jäin pohtimaan miten järjestön toiminta vaikuttaa sinne kodin arkeen. Niinpä kysyin haluaisiko leiriläisen äiti Marjo-Riitta Leskinen jakaa kokemuksiaan. Hänen 9-vuotias poikansa Jose oli mukana Rovaniemen syysleireillä.  

Viime syksyn aikana sainleirijohtajana elää ja kokea läpi viisi Näe Hyvä Mussa -leiriä Hauhon lomakeskuksessa. Suunnittelimme leirejä elokuussa ja silloin päätimme, että olisimme mahdollisimman paljon ulkona säässä kuin säässä. Lapset ovat omassa arjessaan paljon sisällä niin koulussa kuin sen jälkeen. Luontokokemukset jäävät silloin aika kapeiksi.

Ulkoilmassa ihmisellä on tilaa hengittää, liikkua ja päästää ääntä.