Vuoden 2023 blogikirjoitukset
Elämässä ja arjessa yksi merkityksellisempiä asioita on tulla kohdatuksi omana itsenään. Sillä on väliä, kuinka me kohtaamme toisemme, oltiin sitten bussissa, kaupan kassalla tai työpaikalla. Kohtaaminen lisää merkityksellisyyden tunnetta meissä jokaisessa. Kohtaaminen on aitoa läsnäoloa.
Viime aikoina maailma on mennyt aika isosti ”etäilyksi”. Teams-kokouksia järjestetään ja ne ovat hyvinkin aikataulutettuja. Jääkö siellä aikaa kysyä ”Mitä sulle kuuluu?” Kohdataanko niissä hetkissä, katsotaanko silmiin ja hymyillään? Koetaanko aitoa läsnäoloa ja kiinnostusta toista ihmistä kohtaan?
Olen kohta vuoden toiminut leirijohtajana Näe hyvä meissä -perheleiritoiminnassa, ja sitä ennen ollut vuoden mukana ohjaajan roolissa sekä perheleireillä että lastenleireillä. Kun näin leirikausien välissä pysähdyn hetkeksi vetämään happea ja miettimään, mikä on oma päällimmäinen fiilis leiritoiminnasta, niin kyllähän mieleen tulee ihan ensimmäisenä kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että olen leiritoiminnassa mukana!
Kiitollisuus on hyvinvointitaito.
Hain harjoittelupaikkaa järjestöstä, sillä äitini toimi ohjaajana perheleireillä muutamana kesänä ja piti toiminnasta. Tiesin entuudestaan, että Parasta Lapsille ry on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, mutta järjestö ei muuten ollut kovinkaan tuttu. Etsin järjestön yhteystiedot netistä ja laitoin viestiä ja aloimme sitten yhdessä harjoittelukoordinaattorini kanssa miettimään toimintaa, johon minä sopisin mukaan.
Kun leirille lähdetään, on mielessä varmaan monenmoista: iloa, odotusta, malttamattomuutta.
Kotona on pakattu leiriä varten kaikki tarpeellinen mukaan. Viimeistään matkalla leiribussille mukaan tarttuu myös pieni jännitys, varsinkin jos leiri on ensimmäinen.
Turvallisuus onkin iso ja tärkeä asia, yksi ihmisen perustarpeista. Miten siihen voisimme vaikuttaa jo ennen, kun leirireppua edes aletaan pakkaamaan? Innostuminen, kehittyminen, unelmointi ja halu lähteä leiriseikkailuun vaatii tunnetta, että on turvassa.
Mistä koostuu lapsen turvallisuuden tunne ja kokemus?
Monesti sitä usuttaa itseään eteenpäin; suorittamaan kovemmin. Pitäisi tehdä enemmän, paremmin, nopeammin, tehokkaammin ja tuloksekkaammin. Pysähtyminen katsomaan omaa itseä ja omaa tekemistä ei ole aina kovinkaan helppoa. Ja kun katsoo, katsooko sieltä takaisin tyytyväinen, onnellinen ihminen? Ja jos ei katso, mitä tuo ihminen tarvitsee tullakseen onnelliseksi?
Luonto on todellakin ”ällä”, jota kannattaa ottaa säännöllisesti!
”Ota ällää!” on nuorison suusta usein kuultu ilmaus, joka tulee englanninkielisestä sanonnasta ”take the loss” ja vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”hyväksy tappio”. Mitäpä jos tämä ällän ottaminen ei tarkoittaisikaan häviämistä, vaan olisikin reipas kehotus toiselle nauttia kaikille ilmaisesta hyvinvoinnin lähteestä?
Ota ällää, eli ota liikkumista, leikkimistä, laulamista, luovuutta ja lepoa luonnossa! Ehkä kaukaa haettu, mutta silti houkutteleva ajatus.
Arjessa meillä on huikeita mahdollisuuksia tarjota oppimisen ja oivaltamisen mahdollisuuksia niin itsellemme kuin toisillemmekin. Lasten Näe Hyvä Mussa -leireillä olen syksyn aikana hoksannut monta asiaa. Yksinkertaisuus on avain moniin erikoisiin ja ihmeellisiin oivalluksiin. Läsnäolo, kuuleminen ja kuunteleminen.
Arjen kuormaa
Ihanakamala arki! Parhaimmillaan siihen kuuluu toimintaa helpottavia, turvallisia rutiineja, mielekästä työtä ja opiskelua, voimavaroja lisääviä harrasteita, lämpimiä kohtaamisia ystävien kanssa.
Usein arki on kuitenkin jotain aivan muuta. Päällekkäisten aikataulujen yhteensovittamista, kiirettä, haasteita työssä tai opinnoissa, hankausta ihmissuhteissa, huolta taloudesta ja terveydestä. Vanhemmuuteen kohdistuvat haasteet ovat moninaiset ja runsaslukuiset. Ja usein olemme niiden keskellä aivan yksin.
Irtiotto arjesta, ruokahuoltoa ja ohjelmaa
Metsä herättää meissä monenlaisia mielikuvia ja tunteita. Metsä voi olla pelottava, jännittävä, innostava, eläinten koti, vieras, leikkipaikka, seikkailuympäristö tai rauhan tyyssija.
Leireillä lapset pääsevät rakentamaan omaa luontosuhdettaan ja tutustumaan metsään. Metsäretken ei tarvitse aina olla suuri spektaakkeli, metsään voi mennä hetkeksi kerrallaan ja pienin askelin.
Oli sitten kyseessä lasten leiri tai perheleiri, paikalla on aina yksi onnaisimpia arkirutiinin ylläpitäjä. Se on ruoka. Se aiheuttaa keskustelua, mielenkiintoa ja sen ympärillä on helppo tutustua toisiin. Ruokaillessa voi keskustella nenän edessä olevasta annoksesta, kysellä toisten lempiruokia, pohtia herkullisen aterian reseptiä ja vaikka kysellä toisten mielipidettä ruoasta.
