Onkos tullut kesä, nyt syksyn keskelle…

Aloitimme syksyn viikonloppuleirit Hauholla syyskuussa ja viimeinen leiri tulee olemaan joulukuun alussa. Ensimmäinen leiriviikonloppu oli aurinkoinen ja vielä aika lämmin. Toinen jo huomattavasti syksyisempi. Silti lasten leirillä tuntui vielä lokakuun alussakin jonkinlainen syksyn ja kesän välimuoto, jossa leirille tuleminen tuo elämään tuulahduksen kesää.

Silti, syksyn edetessä täytyy alkaa taas pukea päälle ulkovaatteita, pipoja ja sadevaatteita. Kuinka lannistavalta se tuntuukaan!

Lannistus liukenee sillä sekunnilla, kun ulko-ovesta porhalletaan pihalle raikkaaseen ilmaan

Mutta kuinka ihanaa on huomata, että lannistus liukenee sillä sekunnilla, kun ulko-ovesta porhalletaan pihalle raikkaaseen ilmaan pelaamaan jalkapalloa, leikkimään tervapataa, rakentamaan majaa tai mitä tahansa muuta kivaa yhdessä muiden kanssa.

Hauskaa ei hidasta sadesää tai kylmä, kun toiminta on mielekästä ja varusteet oikeanlaiset. Sisältä katsoessa ulkona saattaa näyttää hämärältä ja ankealtakin, mutta ulos päästessä luonnon värit, tuoksut ja valo luovat aivan toisenlaisen tunnelman. Sellaisen, jossa voi kokeilla uusia asioita uusien kavereiden ja aikuisten kanssa ja löytää myös itsestään jotakin uutta.

Syksyn edetessä kohti talvea leirillä ollaan ulkona pimeälläkin. Silloin voidaan luoda valoa itse, vaikka otsa- tai taskulampuilla. Tehdä valoteoksia, leikkiä taskulamppuhippaa, kertoa jännittäviä tarinoita nuotiolla ja opetella nauttimaan pimeästä. Sepä onkin Suomessa asuvalle tärkeä taito!

Luntakin leirillä jo odotellaan. Jos vaikka pääsisi joulukuun alussa jo pulkkamäkeen tai lumilyhtyjen tekoon.

Uimaan pitää leirillä päästä, vaikka sitten avantoon

Ja kesän tuulahdus, se tulee saunoessa. Uimaan pitää leirillä päästä, vaikka sitten avantoon. Ehkä marraskuussa ei enää kuitenkaan hypitä laiturilta!

Leirivastaava Anu Teristö