20.9.2021
/
Ida Tsatloglou
Ida Tsatloglou
Olen Ida Tsatloglou, 30-vuotias ilopilleri Inarista. Olen leirivastaavana viikonloppuleireillä Rovaniemellä, Palojärven lomakeskuksessa. Olen luonto-ohjaaja, joka on tehnyt paljon töitä safari-oppaana, niin etelän lämmössä, kuin myös Lapin talvessa. Olen yhteisöpedagogiopiskelija, joka toivoo valmistuvansa ensi keväänä.

Ensimmäisestä Rovanimen leiriviikonlopusta on pari viikkoa ja nyt on hyvä hetki palata leirin tapahtumiin. Me ohjaajat saimme niin monta ilon ja naurun hetkeä lasten ilojen ja naurujen myötä.

Jäin pohtimaan, mistä lasten ilo ja nauru kumpuaa ja kuinka sitä vahvistetaan.

Ihminen kehittää vasta vanhempana taidon käsitellä omia tunteitaan ja epävarmuuksiaan, lapsena kaikki tuntuu isolta. Kun jännittää niin jännittää ja mikään muu ei ole tärkeää. Samoin kuin pelottaa tai kun on nälkä.

Ohjaajatiiminä koimme, että kaikkein tärkeintä on lasten kuunteleminen ja näiden tunteiden vakavasti ottaminen. Kun lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, hän voi ilmaista aidosti itseään ja silloin luottamus ja ystävyyssuhteet alkavat syntyä.

Parasta Lapsille -leireillä parasta oli lasten sosiaalistuminen ja integroituminen ryhmään. Oli hienoa nähdä, miten jo ensimmäisen viikonlopun jälkeen lapset osasivat ottaa kaikki huomioon ja hakivat seuraa toisilta. Viikonlopun viimeisellä välipalalla ruokailusali täyttyi yhteisistä kaveriporukoista ja porinasta.

Monet leireille osallistuvat lapset ovat yksinäisiä kotona, ja heitä jännittää kaikista eniten toisten lasten kohtaaminen. Voin kuvitella, että he jo kotona kyselevät vanhemmilta, että tuleeko siellä olemaan muita lapsia ja kuinka monta. Pieni ihminen on jännittyneessä tilassa, kun hänet viedään yhtäkkiä kahdenkymmenen vieraan lapsen joukkoon.

Tuntuu kuin kaksikymmentä silmäparia olisi tuomitsemassa koko ajan.

Tykkäävätkö he minusta? Saankohan mä kavereita? Toivottavasti en joudu olemaan yksin...

Leireillä tarkoitus on pienryhmien avulla luoda ensimmäisiä kontakteja, jotka vaikuttavat koko seurueen ryhmäytymiseen. Aloitellaan tutustumisleikeillä, jossa tarkoitus on oppia toinen persoonana, mutta myös mistä jäätelöstä toinen pitää.

Ryhmäytyminen vie aikaa ja se on päämäärämme koko syksyn ajan. Se on edellytys oikean yhteistoiminnan aikaansaamiseen. Se myös ennaltaehkäisee kiusaamista. Parasta Lapsille -leireillä kiusaamistoleranssi on nolla ja oli ilo huomata, että meillä leirillä sitä ei ilmennyt!

Ryhmäytynyt leiri tarkoittaa turvallisuutta, tasa-arvoa, oppimisen suotuisaa ilmapiiriä ja iloa kaikille.

Lapset havainnollistavat koko ryhmäytymisen niin, että he saavat uusia kavereita. Se onkin monelle lapselle koko leirin huippujuttu. Tavoitteena meillä on neljän leiriviikonlopun jälkeen luoda ystävyyssuhteita, jotka kantavat pitkälle, toivottavasti läpi elämän.

Leirissä parasta oli Kake, Make, Jake ja Sake. (Kaveriporukan uudet lempinimet)

Lapsille mieluisa ja luonnollinen ryhmäyttäminen kantaa pitkälle. Itse käytän paljon sosiaalipedagogisia menetelmiä. Niillä yritetään tuoda ruohonjuuritasolla tasa-arvoisuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevää toimintaa.

Jokaista lasta osallistutetaan leikkeihin. Jokaiselle annetaan ääni ja mahdollisuus tulla kuuluksi. Ryhmä luo halutun ilmapiirin jokainen omilla vahvuuksillaan. Suurempi tavoite on, että lapset vievät näitä arvoja mukanaan yhteiskuntaan joko tulevaisuudessa tai välittömästi.

Mukava leiritoiminta ja ammatillinen ote leireillä näkyi lasten reaktioissa jo ensimmäisen viikonlopun aikana. Oli ilo seurata, miten lapset lähtiessä vaihtoivat puhelinnumeroita ja halailivat tervehdykseksi!

En malta odottaa nähdä, miten seuraavilla leireillä osallisuus ja ryhmän yhteisöllisyys vain kasvavat. On hienoa päästä todistamaan kaverin halauksen voima.